perjantai 30. marraskuuta 2012

Onnistuin pääsemään lentokentälle!!!!!!

No huh huh! Nyt oon vihdoin lentokentällä ja ajoissakin onneks mut ei ollu ihan helppo homma tolla bussilla matkustella tänne! Tunti enemmän meni aikaa kun normisti mut onneks oon nii fiksu et lähin vähän aikasemmin:)


Nyt suuntana siis Saksa ja Düsseldorf tällä kertaa!:) Pelaan Saksassa bundesliigassa ja mun joukkue on Bc Düren ja nyt meillä on tänä viikonloppuna kaks joukkuematsia. Vähän on ehkä jännä fiilis lähtee tonne, kun en hirveesti niitä ihmisiä tunne ja ne ei oo mua kauheen innokkaasti sinne tällä kaudella vielä pyytäny.. Mutta joo oon mukava ja muistan hymyillä paljon nii ei kait siin voi ongelmia tulla:) Kirjottelen sieltä sitte jos vaan netti löytyy niin vähän fiiliksiä jossain vaiheessa!

Höh oisin halunnu kirjotella tosi paljon kaikkee nyt enemmän vielä mut lento lähteeeeee! Ehkä illalla vielä kirjotan sit jos vaan ehtii:)

Ps. Mitäs sitä muutakaan yksin ollessaan vois lentokentällä tehä ku leikkii webcamilla? :D Noil muil matkustajil oli varmaa kivaa ku ne katteli mun leikkejä.. Mut hyvä vaa jos niille tuli hyvä mieli :D







torstai 29. marraskuuta 2012

Pers.......

......imon on hyvää ja ihana aamu tänään!:) Ei aamutreenejä eikä koulua, joten heräsin vasta kasilta. Ihanaa :) Ja aamupalaks kaurapuuro + persimon + raejuusto ja voiko olla mitään parempaa!??!

Kaurapuuroa, pilkottu persimon ja raejuustoa tollee ihanasti kerroksittain ja mahollisimman pieni lusikka = nam!
Kateltiin kukkasen kans ikkunasta ulos:) jee lunta!
Tänään ohjelmassa kevyt puntti, mailojen jännitystä ja iltapäivällä treenit! Ja huomenna pääsenkin kirjottelemaan tänne taas lentokenttäterveisiä ;)

Eilen olin hierojalla ja huh huh ku oli vähän jumeja! Hieroja sano et "on aika tiukat nää sun pakarat" mut se ei tainnu olla niin hyvä juttu täl kertaa :D Ja sekin on jännää et kun yläselkä on kauheessa jumissa ja sit kun sitä murjotaan nii menee nenä aina tukkoon! Vasenta puolta kun hieroo niin menee oikee sierain ja oikeeta puolta kun hieroo niin vasen sierain :D Onkohan tää ihan normaalii... Mut ainakin nyt on vähä letkeempi olo kropassa!

No mutta nyt meen tekee yhen mailan ja sit vähän rahkaa nassuun ja puntille!:)

PS.


tiistai 27. marraskuuta 2012

Asiaa kolmasosasta mun ja myös sun elämää!

Nyt on tosi paha aika vuodesta taas. On niin kauheen pimeetä ja mustaa tuolla ulkona! Ja väsyttää tietenkin ihan kauheesti:( Ja sitten kun väsyttää niin ei oo hyvä mieli, ei kiinnosta mikään, kiukuttaa ja ei jaksa keskittyä millään! Mikäs tähän sitten vois auttaa? Mä ainakin nukun hyvin ja syön hyvin! Niin ja liikun kanssa vähintäänkin tarpeeks :D


Musta on tosi jännää miettiä, että me nukutaan about yks kolmasosa meijän elämästä. Se on kauheen iso osa eli mun mielestä siitä kannattaa ottaa kaikki irti! Ja mä oon kans sitä mieltä et ei todellakaan oo ihan sama, että miten sen kolmanneksen elämästään viettää!

Mä luulin vielä lukion ykkösellä, että mä oon joku teräsihminen. Mä aattelin että voin ihan hyvin treenata ysiin asti illalla, mennä puol 12 aikaan nukkumaan ja jaksaa seuraavana aamuna taas treenata 7.45. Ja opiskellakin vielä päälle. Kukaan ei varmaan nyt ylläty kun kerron, että enpä pystynykkää! Ei ollu vaan yks eikä kakskaan kertaa kun nukahin koulussa tunnille (hyi se on nii noloo pilkkii siellä!:D)

Mutta nykyään mä meen nukkumaan viimeistään 22.15 ja se on siis ihan todellaki viimeistään! Yleensä 21.30-22 välillä mä oon jo pää tyynyssä ja kovaa vauhtia matkalla kohti höyhensaaria.:) Ja eron huomaa tosi selkeesti! Heti jos lipsun kerrankin tosta nukkumaanmenoajasta niin tietää jo saman tien, että seuraava päivä ei tuu olemaan hyvä päivä. Tunninkin ero unen määrässä on oikeesti tosi paljon. Mä en saa treeneistä kaikkee irti jos en nuku hyvin, joten haluun ehdottomasti nukkua hyvin!:)



MUTTA illalla kaikki on aina kivempaa! Illalla on aina virkeempi jostain syystä. Illalla ois aina kauheesti kivaa tekemistä. Illalla on kiva kattoo telkkaria ja datailla ja vaikka lukea. Mutta mitä jos vaan jättäiskin kattomatta telkkaria ja pistäis koneen kiinni ja kirjan pois? Mitä siinä menettää ja mitä saavuttaa? Onko tärkeempää chättäillä facessa vai olla hyvällä fiiliksellä seuraavana päivänä? Saat ihan ite päättää ;) Ja toki voit aatella, ettei se vaikuta että miten paljon nukut ja ettei sillä oo sulle merkitystä. Mutta mä en usko! Ootko ihan oikeesti kokeillu??


Mutta tärkeintä ei oo se, että menee aikasin nukkumaan. Tärkeintä ei oo myöskään se, että nukkuu just tietyn ajan. Tärkeintä on se säännöllinen rytmi! Ja nytpä mä haastan sut, joo, just sut!;) Päätä joku aika millon meet nukkumaan ja millon heräät. Ja pistä herätyskello toiselle puolelle huonetta, että se on pakko nousta sammuttamaan. Ja noudata sitä aikataulua viikon ajan! (Okei okei aikataulut voi vaihdella päivittäin eli tunnin heitto pitäis olla ihan ok) Mut muista, että telkkari ja tietokone on tosi huonoja tekosyitä lipsua tästä rytmistä! Aluks voi olla hankalaa, mutta pidemmän päälle kannattaa kyllä.:) Pitää vaan tehä se päätös!

Loppuun vielä muutama fakta! Tiesitkö että:
- kaikkien aikojen valvomisennätys on melkeen 19 päivää! (Hui miettikää nyt sitä tunnetta ja niit silmäpusseja sen jälkeen :D)
- optimaalisin nukahtamisaika on 15min. Jos nukahtaa alle 15 minuutissa niin ei kerkee nähä unia tarpeeks!
- unen aikana keho tuottaa endorfiineja (ne on niitä hyvänolon hormoneja) ja siks on tosi kivaa nukkua
- proteiinit piristää ja hiilihydraatit unettaa
- 90% unista unohtuu (ööö miten tää on sit tutkittu?:o)
- unissa näkyy vaan kasvoja, jotka on joskus oikeesti nähny. (Eli en siis enää ikinä pistä juhannuksena niitä kukkia tyynyn alle että näkisin unessa mun tulevan miehen!!!!)
- miehillä yleensä 70% unien hahmoista on miehiä ja naisilla about puolet naisia ja puolet miehiä

Noniin toivottavasti mä sain tällä nyt ees jonkun motivoitumaan nukkumisjutuista ja miettimään unen merkitystä!:))

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

And so long goodbye...

"A time passes by, direction unknown
You've left us now but we're not alone
Before you know it your cups overflown
You measured no one that I've ever known"

                                            Sum41 - So long goodbye

Eilen oli päivä, jolloin piti mennä kirkkoon ja pukeutua mustaan. Sellaset päivät ei oo kivoja tietenkään... Eilen kokoonnuttiin saattamaan mun vaari haudan lepoon. Oli kyllä kaiken kaikkiaan kivan lämminhenkinen tilaisuus ja jäi onneks hyvä olo:) Olis vaan niin paljon mukavampaa, jos ei tarttis ikinä surra kenenkään poismenoa, jos se vaan tapahtuis huomaamatta ja elämä jatkuis. Jos se ei tuntuis missään, ei olis niinku juttu eikä mikään. Ei tarttis itkeä ja surra, kun vaan jatkettais eteenpäin. Mut kun se vaan on niin, että ihmiset välittää, ihmisillä on tunteet. Ja kun ihminen joka on aina ollu täällä, ei yhtäkkiä enää ookkaan, niin ei sitä pysty käsittämään. Mä en tiedä, mihin mun vaari meni, mut se on poissa. Se sano mulle vielä vähän aikaa sitten, että "kovasti tsemppiä ylioppilaskirjoituksiin", mut nyt en tiedä minne se on menny. Mutta onneks mä tiedän, että se sai elää pitkän elämän, mikään ei jääny kesken. Mun sukulaisten ja muitten vieraitten eiliset muistopuheet oli ihania, mä tiedän että kaikki on hyvin. :)

Nojoo mutta eipä siitä sen enempää.:) Eilinen oli siis lepopäivä treeneistä, mutta tänään pääsin taas treenaamaan, jee! Pelailtiin ja treenailtiin Liinen kanssa vähän:) Ja olin myös jakamassa palkintoja meijän seuran järjestämissä kisoissa, koska siis palkintojen jakajathan on tosi sellasii korkea-arvoisia ihmisiä aina ja sillee.. :D Nyt pitäis tehä ihan hulluna äikän tehtäviä, koska muuten en saa mennä kokeeseen huomenna, jos en palauta niitä tehtäviä ensin.. Mut miks mua ei kiinnostais iha hirveesti jotenki tehä niitä??:o

Perjantaina kävin puntilla ja siit piti saada joku todiste niin mikäs sen parempi ku peilipose pukkarissa.:) Haha en sit hei yleensä tee tollasta!!:D

Herttaset pojat:)) Mun veli ja sen kaveri oli eilen siellä hautajaisissa ja ne hoiti musiikkipuolen tosi hienosti! Joku vanha setä oli sanonu et "teistä tulee vielä lahjakkaita muusikoita". Haha ihan kiva et ne ei oo viel ees lahjakkaita, onnee vaa :D

No mutta nyt äikän tehtävien pariin, ihana ilta tiedossa :))))))) NOT.
Aattelin muuten, että voisin tehä jonku kivan treenipostauksen! Ehkä jonku vatsalihastreenijutun, kun ne aina kiinnostaa ihmisiä jostain syystä :D Mut sit mun pitää saada joku kuvailemaan mua.. Noh katellaa! :)

torstai 22. marraskuuta 2012

Airi kokkaa osa 2: proteiinipannari!

Tänään sitten kokkasin niinku lupailinkin:) Tän päivän välipala oli ihan superhyvä namnam proteiinipannari! Tai no okei joo vähän kyl lounaskin se oli ku oli jotenki tyhmä olo eikä ruoka uponnu nii en sit alkanu väkisin tunkee sitä kanaa ja riisii nassuun.. Mut tää on ihan sika hyvä aamupala kans tai ainaki jos mä en jaksa joskus puuroo syödä nii tää on just jeeeeees! Mutta anyway, näitä erilaisia proteeinipannarin ohjeita on netti pullollaan ja löytyy kyllä vaikka minkälaista ohjetta, mutta mul on yks tosi simppeli versio mitä tykkään tehä. :) Tätä on kans helppo muokata sitten, miten haluu!

Ainekset mitä tarttee on tässä!
Tarvitset:
-2 valkuaista
-1 kokonainen muna
-1dl kauraleseitä (kaurahiutaleet käy kans hyvin)
-0,5dl maitoa
+ paistamiseen n.2tl kylmäpuristettua oliiviöljyä (tai joku muu öljy käy kans mut toi pitäs kestää kuumentumista paremmin kun monet muut. Kuumentuessa monet öljyt menee huonoiks ja sit ne ei enää oo niin terveellisiä ja koska mä en haluu kannustaa teit tekee epäterveellisyyksiä nii siks toi!:))

Sitten sen pannarin päälle tulee:
-puol purkkia (=125g) maitorahkaa
-jotain marjoja. Mä otin pakkasesta äitin mulle poimimia vadelmia (kiitti äiti!<3) mutta esim. mustikat tai mansikat on kans toooosi hyviä niinku varmaa tiiätteki :)

Eli siis ekaks pitää pistää johonkin kivaan kulhoon 2 valkuaista ja 1 kokonainen muna. Sitten lisätään siihen ne leseet (tai kaurahiutaleet) ja maito. Sit ne pitää vatkata vähän mut ei tartte ihan hulluna silleen taistella niitten kaa mut et vähän kuohkeutuu. Kannattaa antaa tän jälkeen ton olla joku 20-30min että ne leseethiutaleetihansama turpoo vähän.
Ja sitten vaa pannu kuumaks! Kannattaa ottaa semi pieni pannu, koska sit tost pannarista tulee paksumpi. Jos se on kauheen ohut nii se hajoo helposti ku yrität kääntää. Ja sit tulee todellaki täys pannukakku sen jälkee :D Mä paistoin silleen et ku meil on 9 niitä asteikkoja siinä liedellä niin paistoin 5-6 eli ei mitenkään täys kuumalla. Ja sitten kun se on sen verran kiinteytyny että pystyy käntämään, niin voi kääntää. Siitä pitäs tulla kivan sellane kullanruskee :)

Ja voi asfnerinosgndegnerug kun unohin ottaa kuvan siitä pannarista ennen kun pistin rahkat ja marjat päälle!!!!!! Mutta voin kertoo, että oli kyllä kaunis yksilö. Yrittäkää vaikka kuvitella nyt sitte kun kuvaa ei oo.. :)
Valmis herkku omnomnom! :)
Tota joo.. Yritin demonstroida sitä paksuutta, mut oishan tää vissii voinu paremminki onnistuu tää kuva.. :D
Ravintoarvot tolle letulle rahkoineen ja marjoineen on tällaset:
n. 500 kcal
38g proteiinia
34g hiilihydraattia
20g rasvaa (mut huom! ne on melkeen kokonaan hyviä rasvoja, ei tartte pelätä siis!)

Ja niinkun sanoin, niin tätä ohjetta voi helposti varioida mieleisekseen. :) Mun ehkä ihan lemppari on silleen, että laittaa tohon taikinaan lisäks vähän luomu- eli ceylon-kanelia (ei tavallista kun se tekee maksalle pahoja juttuja!) ja sit siihen valmiin pannarin päälle rahkaa ja omenaa! Tai sit sen rahkankin voi sekottaa tohon taikinaan mukaan ennen paistamista. Mut silleen se pysyy harvemmin kasassa kun kääntää. Mut ei muuta, kun kehittelemään oma lemppariyhdistelmä!:)

Päivällä ei siis kunnon lämmin ruoka uponnu, en tosiaan tiiä miks oli jotenki ähky olo vaik normaalisti olin syöny. Mut onneks oli KOVAT treenit niin kyllä niitten jälkeen todellaki maistu ruokaki taas! Välillä siinä treenissä mietin, että oliks tää nyt puolustustreeni vai maksimikestävyyttä?!??!:D Mut just tollasista mä tykkään eli hyvä treeni oli!:)

Tiiättekö mikä on aika kiva fiilis?? No kovan treenin jälkeen kun kroppa huutaa ruokaa ja sit syö kunnon annoksen jotain hyvää! Mulla se oli tänään täysjyväriisi+suppilovahverot ja kanafilee (minkä tein uunissa ja maustoin yrteillä) ja pakastevihannekset ja maito. Nii ja kylmäpuristettua pellavansiemenöljyäkin söin lusikallisen vaik se ei kyl kuulu tohon hyvää-kategoriaan.

Suosittelen kyllä lämpimästi kokeilemaan tota kova treeni+hyvä ruoka -yhdistelmää, tekee kyllä ihmeitä sekä mielelle että keholle! ;)

tiistai 20. marraskuuta 2012

Nyt on tiistai.

Joo en keksiny mitää parempaa otsikkoo sori :D Mut toisaalta nyt on ihan oikeestikki tiistai, joten mikäpäs siinä!


Viikko on lähteny tosi kivasti käyntiin! Eilen sain lopulliset ylppäritulokset tältä syksyltä ja ne yllätti mut! Mut siis tosi positiivisesti tällä kertaa koska mun bilsasta tuliki E vaik ku se lähti nii oli M :) Olin kauheen ilonen jo siit M:stä et nyt ku tuliki E nii oon sit varmaa kauheen x 1000 ilonen! Ja ruotsista tuli L eli oon aika super ja tää on iha niinku unbelievable melkee :D Vaik välillä oonki vähä puupää nii hyvinhän tää näyttää silti sujuvan!

Ja treenitkin on sujunu! Eilen tein aamulla semi kevyen puntin ja illalla oli aika kovat treenit. Tänään onkin sit jalat ja peppu varsinki vähä jumissa, mut eipä se pikku jumi onneks treenaamista haittaa! :P Treenasinkin tänään aamulla reilut 3h ja oli kyllä hyvä fiilis ja meni hyvin :) Ja mikä parasta, sain positiivista palautetta valmentajalta! Se on aina tosi kivaa, kun kuulee että on kehittyny ja et asiat menee eteenpäin. Sain myös lisää kivoja kommentteja tänään, kun olin äsken tekemässä päivän toista treeniä, loikkatreeniä. Yks puolituttu sattu osumaan paikalle ja sano, että mun hyppelyt näyttää siltä et oon hyvässä kunnossa. Tuli kiva mieli kyllä:)

Tollaset positiiviset kommentit piristää kyllä aina ja ainakin mulla ne nostaa motivaatiota paljon! Nyt pitääkin ottaa noista tänpäiväsistä kaikki irti ja painaa ne mieleen nii että niistä voi myöhemminkin hakee tsemppiä:) Niin helposti jään jumiin vaan niihin negatiivisiin juttuihin ja sit ei muista, että oikeesti menee hyvin ja en mä oo huono. Muutenkin joskus tuntuu, että nyt vanhempana ei tuu enää niin paljon kehuja. Tottakai mä ymmärrän, ettei enää oo joka kerta nii ihmeellistä ja innostumisen paikka ku saan lyötyy sen pallon verkosta yli tai kun osaan ihan ite tehä itelleni ruokaa. Mut kyllähän sitä kivaa palautetta silti on kiva välillä saada. Pitää tietenkin ite kanssa muistaa kehua muita, koska metsähän vastaa niinkuin sinne huudetaan! Ja tottakai ite saa kanssa kehua itteään.:)

Pakko muuten tunnustaa, että tänään ei ihan kauheesti huvittanu herätä aamulla.......... Mulla ei oo tiistaisin ollenkaan koulua tässä jaksossa, mut silti ne aamutreenit alkaa 7.45 eli herästys on 6.10. Mut eihän se oo muuta kun oma valinta, että lähteekö vai ei. Ja harvemmin sitä katuu, että tuli lähettyä treenaamaan! Niinku mun kännykän taustakuvakin muistuttaa mulle joka päivä niin:

No mutta eipä varmaan tän enempää mitää nyt just tuu mieleen:) Nyt meen vähä venyttelee viel et huomenna on kivempi reenailla sit taas! Nii joo ja aattelin kokkailla jotai hyvääkivaa täl viikolla taas (jos vaan kerkeen) ja siitä postailen sit! Ja sit mul oli joku toinenki idea, mut unohin sen jo mut toivottavasti muistan taas pian :)

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Tavoitteita, haaveita ja kaikkea siltä väliltä

Life is something that everyone should try at least once
Mua pyydettiin kirjottamaan mun tavoitteista ja se oli oikein hyvä idea:) Oon miettinytkin että kirjottelisin niistä, mut sit jotenkin tulee sellanen olo, etten uskalla. Pelkään, että ihmiset aattelee, että mulla on ihan hulluja tavoitteita, että enhän mä sellasiin pysty. Mutta eiks se kuitenkin oo niin, että kaikilla on omat erilaiset unelmansa ja haaveensa ja tavoitteensa ja ne on kaikki yhtä hyviä? Ja sitä paitsi "if people don't laugh at your dreams, then maybe they are not big enough". Niinhän sitä ainakin sanotaan:)

Mutta siis tavoitteenasetteluhan on yks tosi tärkee osa urheilua. Mitä järkeä on urheilla ja treenata kovaa ilman tavoitteita? Emmä tiedä onko se ees mahollista. Mä ainakin tarvin syyn sille, mitä mä teen,vähän niinkun sen jutun mihin mä pyrin sillä treenaamisella. Ja tottakai ne tavoitteet on myös motivaation lähteitä. Ne tavotteet voi olla siellä maailman huipulla, mutta myös esim. piirimestaruus, laihtuminen, hyvässä kunnossa pysyminen tai liikunnan riemu on ihan yhtä hyviä tavoitteita. Treenaaminen vaan pitää suhteuttaa sitten niitten tavoitteiden mukaan:)

Kun mä pienenä tyttösenä aloitin sulkapallon, niin mä tein sen tietenkin vaan siks että se oli tosi kivaa. Ja kyllähän mä kattelin niitä vanhempia pelaajia ja halusin olla yhtä hyvä jonain päivänä. Jossain vaiheessa aloin kisaamaan niitä kovia alle 11-vuotiaitten kisoja ja voi että miten jänniä pelejä ne oli! Häviäminen otti aina koville, mut voi että sitä voittamisen tunnetta! Vanhemmat ja valmentajat kehu tietenkin aina kovasti ja kannusti ja musta tuntu, että mä oon hyvä tässä jutussa. Ja niinpä mä halusin pelata vaan lisää ja lisää.

Mun ensimmäiset ulkomaankisat oli varmaan jossain alle 13-vuotiaitten luokassa. Todennäkösesti hävisin kaikille ja kiukuttelin paljon, en muista :D Mutta ne tappiot vaan puski treenaamaan lisää. Mä aloin pikku hiljaa haaveilla oikeesta menestyksestä. Yläasteella mä treenasin jo aika paljon ja aloin panostaa urheiluun enemmän ja enemmän. Mä päätin, että mä haluun olympialaisiin!

Mulle oli oikeestaan itsestäänselvyys, että mun paikka on urheilulukiossa, jotta mä voin treenata tosi paljon ja hyvin. Ja niin mä oon tehnykkin. Lukionkin päätin käydä neljässä vuodessa, koska mä haluan pärjätä tosi hyvin sekä koulussa että pelikentällä. Kolmen vuoden tahdilla ois joutunu kiirehtimään liikaa ja tehä molemmat, opiskelun ja urheilun, vähän puolitehoilla. Lukioaika on sujunut mun mielestä tosi kivasti! Tähänastiset ylppärit menny ihan yli odotusten ja treenaamiseen on tosi hyvät mahdollisuudet ja tarpeeks aikaa.

Nuorten olympialaisista Singaporesta 2010 :)
Mä tavoittelen vieläkin sitä olympiapaikkaa, vaikka nuorten olympialaisissahan mä jo pääsinkin pelaamaan pari vuotta sitten (se oli ihan parasta!). Mä haluaisin tulevaisuudessa päästä pelaamaan paljon isoja kansainvälisiä kisoja, pärjätä niissä kisoissa, nousta maailmanrankingissa paaaaljon, nousta ainakin Euroopan huipulle ja sitten tietenkin päästä niihin olympialaisiin. Tällä hetkellä mielessä ois jo seuraavat olympialaiset Rio De Janeirossa 2016. Meillä on myös sulkapalloilijoiden Rio-ryhmä, johon myös mä kuulun. :)

Mä siis tavoittelen isoja juttuja, eli oon vissiin aika kunnianhimoinen. En halua tehä mitään silleen niinku sinne päin, teen kunnolla tai en ollenkaan. Koulussakaan en vaan osaa mennä kokeeseen lukematta ja valmistautumatta, en vaan pysty sellaseen. Ja siks mä oon aina pärjänny koulussa tosi hyvin. Urheilijanakin oon kauheen tunnollinen enkä todellakaan jätä helposti treenejä väliin. Ja treenit pitää tehä täysillä ja kunnolla, muuten en oo tyytyväinen. Tottakai tällanen perfektionismi on välillä huono juttu, mutta sellanen mä vaan oon :)

Tällä hetkellä haluaisin siis kovasti päästä jo seuraaviin eli vuoden 2016 olympialaisiin. Sinne on melkein 4 vuotta aikaa. Se on melko pitkä mut kuitenkin sit lyhyt aika. Kaiken pitää mennä nappiin, kehitystä pitää tapahtua ja terveenä pitää pysyä. Niin moni asia voi mennä pieleen, eikä tie huipulle oo koskaan helppo. Mut miks mä en vois onnistua? Ei kai sen helppoa tartte ollakaan. :) Matkan varrella pitää olla tietenkin pienempiä tavoitteita, ja niin mulla onkin. Tällä hetkellä esim. mulle on tärkeetä päästä pois ylikunnosta ja treenaamaan taas 100% tehoilla, suorittaa lukio kunnialla loppuun ja selkiyttää mun tulevaisuuden suunnitelmia.


Musta tuntuu, että oon nyt vähän niinku tien haarassa. Mun pitää päättää, mitä mä oikeesti haluan. Lukion jälkeenhän monet lopettaa sen tosissaan urheilemisen ja mä ymmärrän sen täysin. Mustakin tuntuu, että jos mä haluan saavuttaa mun tavoitteet, mä en voi jäädä Suomeen. Täällä ei vaan riitä tarpeeks monia kovia treenikavereita. On mulla tietenkin muutama kova tyttökaveri täällä eli jos tytöt luette tätä niin en todellakaan tarkota, että oisitte mulle jotenkin liian huonoja, ehei!! Mutta musta tuntuu että tarvin vieläkin lisää niitä kovia treenivastustajia, ihan jo vaihtelunkin takia. Mutta pystynkö mä lähtemään, uskallanko mä, mihin mä menisin, kuka maksaa, pärjäänkö mä, haluunko mä oikeesti?

Näitä asioita mä nyt pyörittelen mun pienessä mielessä. Mut uskon kuitenkin, et kaikki järjestyy ja menee lopulta hyvin:) Ei kait se näistä asioista stressaaminen ketään auta. Enköhän mä puolen vuoden päästä tiedä jo paremmin, että mitä mä tulevaisuudessa teen. :)

Ja niin, siitä muusta elämästä kun urheilusta! Tällä hetkellä mua kiinnostaa ravitsemustiede tai ravitsemusterapeutin ammatti. Mä tykkään urheilusta ja liikunnasta niin kovasti, että jotenkin mä haluisin jatkaa sitä sitten työelämässäkin. Sellanen urheilijoiden ravitsemus ja ehkä joku personaltrainer-homma kiinnostais. Mä haluisin innostaa ihmisiä liikkumaan ja syömään hyvin, että niillä ois hyvä olla! Mun kaverit nauraa mulle kun oon niin innoissaan The Biggest Loser -ohjelmasta mut se on vaan niin upeeta :D Tuun niin onnelliseks kun ne kilpailijat saa terveemmän elämän ja tulee onnellisemmiks. Mä haluisin auttaa ihmisiä sellasiks :) Ja sit kans urheilijoita auttaa treenaamaan paremmin ja löytämään sellasen ruokavalion, että se tukis sitä urheilua parhaalla mahollisella tavalla.

Oho, mä luulin että oon ihan hukassa mun tulevaisuuden suunnitelmien kanssa, mut kylhän mulla onkin jotain jo mielessä jejee :) Ihan pikkasen jännittää nyt painaa tota "julkaise"-nappulaa tosta... Mitäköhän ihmiset nyt musta aattelee? Eiku ainii joo eihän sil oo väliä, koska ei mikään unelma tai tavote oo mitenkään väärä! :)

perjantai 16. marraskuuta 2012

Voittoja, tappio ja isoja pohkeita!

Täs mä viel voitin ja Ruotsin tytöllä ei ollu muuta sanottavaa ku "fan!"
 Kisat on sitte ohi mun osalta. En oikeen tiiä mikä on fiilis nyt.. Tavallaan ihan hyvä, koska mä kuitenkin voitin eilen kaks peliä ja pääsin karsinnasta pääkisaan, mut sit hävisin tänään ja eihän se tietenkään oo ikinä kivaa. Pelasin hyvin tai ainakin ihan ok, mut ei se riitä tän tason kisoissa. Tänkin päivän pelissä oli kuitenkin paljon hyviä juttuja, mitä mun pitää nyt miettiä! Mä pysyin hyvin pelitempossa mukana ja ei siinä ollu mitään hätää, tein vaan enemmän virheitä kun vastustaja. Ja mun pää pysy hyvin kasassa ja mä keskityin ja en kiukutellu omista virheistä ja mä nautin pelaamisesta. Mulla oli ihan kivaa oikeesti:) Mut nyt haluisin päästä pelaamaan lisää! Mutta kun hävisin niin ei.

Jeeeee sain uuden pallon ku pyysin nätisti :))
 Mua harmittaa, että harvemmin pääsen Suomessa pelaamaan noin kovia matseja treeneissä. Harvemmin mä oikeesti hyydyn noin paljon kun tossa ja saan pelata noin kovatemposta peliä. Mut se on vaan siks, kun Suomessa ei vaan oo niin paljon kovia tyttöpelaajia, joitten kanssa pääsis pelaamaan tollasia kovia matseja. Mä oon miettinyt, että mun pitää varmaan aika pian valita, että jäänkö mä Suomeen vai muutanko lukion jälkeen jonnekin ulkomaille.. No mutta joo, siitä sit enemmän kun teen sen postauksen mun tavoitteista ja muista:)


Mutta joo, bongasin kuitenkin upeet pohkeet hallilla!! :D Siis iha mega kokoset oikeesti! Ja ne on kotoisin Koreasta ;)
Siis ihan oikeesti kattokaa nyt noita! Hävetti iha vähä kuvailla tätä ku kaikki varmaa luuli et zoomailen iha innoissaa sen peppuu.. :s
Sit oon taas kokannu iha ite :p En siis tykkää kauheesti syödä ravintoloissa mut tällä kertaa syy omiin kokkailuihin on kyllä enemmänkin hinnoissa. Siis täällä maksaa esim. pizza kuulemma melkeen 30e! Mut onneks tiesin et tääl ei oo kauheen halpaa ja otin kotoo mukaan täysjyväkuskusta ja puurohiutaleita ja riisikakkuja ja soijarouhetta ja mitäköhän kaikkee otinkaa. Ja usein hotellista kyllä saa kiehuvaa vettä ja niin täältäkin:) Sit kaupasta löyty pikkuporkkanoita ja kanaa lihatiskiltä ja jee tuli hyvää! Mut siis ne porkkanat ei ollu lihatiskiltä ku toi kuulostaa vähä siltä nyt:D Ja hintaa porkkanoilla ja kanalla yhteensä about 6e eli ISO säästö onneks:)
Siinä siis täysjyväkuskus + kana + porkkanat! Ja tota oon jo pari kertaa syöny mut hyvää on kyllä :D
Mut nyt kohta hallille kannustaa viel kisassa mukana olevat suomalaiset voittoon!:) Ja huomenna aattelin mennä aamulla puntille, kun tossa tän hotellin vieressä on tosi hyvä puntti ja sinne ei tartte ees maksaa mitään kun asuu tässä hotellissa. Tai ei kai täällä kukaan asu mut en tienny mitä sanaa pitää käyttää.. Eiku nii joo yöpyä se ois ollu :) Ja huomenna illalla sitten takas kotiin!

torstai 15. marraskuuta 2012

Lentokenttäterveiset :)

Kello on 6.35 ja täällä mä istuskelen lentokentällä! Heräsin tossa 5.20 -.- Mutta eipä se mitään, nyt suuntana NORJA ja Norwegian International -kisa ! :)
Eilen meni viimenen pelitreeni tosi huonosti ja tuli itku. Ei kiva juttu lähtee tollasen jälkeen kisoihin kyllä... Mun piti eilen kirjottaa siitä kun aattelin että se ois helpottanu mun oloa mut en sit saanu sanaakaan kirjotettua. Mut tiivistettynä se mitä mun päässä pyöri oli että mä oon ihan huono eikä tästä tuu mitään. Miks näin? Mistä toi fiilis tuli? En tosiaankaan tiedä just nyt.. Mutta mä luulen että tollanen itsevarmuuden rapistuminen on mulle ensimmäinen väsymyksen oire. Ja mä olin varmaan vähän väsyny kun treenasinhan mä aika kovaa alkuviikon.

Mutta nyt se fiilis on pakko unohtaa! Tänään mulla on kisat! Tänään mun pitää taistella! Ja pitää olla itsevarma! Olo on vähän epävarma, mutta mun pitää nyt jotenkin saada se purettua ulos, emmä muuten pysty pelaamaan hyvin.

"You don't have to be great to start but you have to start to be great"

Mutta nyt äkkiä koneeseen, ettei se vaan lähe ilman mua! :) Ja jes pääsee nukkumaan vähän lisää:) Ja iltapäivällä sitten pääseekin jo pelaamaan jihuu! Mä löydän sen innon ja nautin, koska millään muulla ei oo väliä:) Eilinen oli vaan eilinen ja onneks nyt on uus ja kivempi päivä!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Eroon huonosta poikaystävästä!

Jos aloit lukemaan tätä ton otsikon perusteella ja ootat nyt multa jotain suurta avautumista ja tilitystä mun rakkausongelmista, niin hähää, menit lankaan! :p Mut älä kuitenkaan lopeta lukemista, koska nyt seuraa pohdintaa asioista, joita on ihan hyvä välillä miettiä. Ja sitä paitsi musta ois tosi kiva jos lukisit tän loppuun asti hihi:)

Mulla oli tänään tapaaminen mun mentaalivalmentajan Paulan kanssa. Paula on ihan huippu ja osaava urheilupsykologi ja kaiken lisäks tosi mukava!:) Tykkään tosi paljon jutella ja pohtia näitä mentaalisiakin asioita, koska ne on tosi tärkeitä urheilussa. Me ollaan puhuttu aika paljon mun ylikunnosta Paulan kanssa ja mun mielestä se on ollu tosi hyvä juttu, koska oon oivaltanu kaikkia tärkeitä juttuja siitä. Ja on tietenkin tosi tärkeetä, että en enää ikinä joudu sellaseen tilaan! Paljon muistakin asioista ollaan toki juteltu ja oon oppinu paljon hyviä juttuja mun urheilu-uran varrelle. Mut yks tosi hauska juttu on ollu, kun keksittiin sellanen ylikunto=huono poikaystävä -vertaus!

Haha laitoin google-hakuun ylikunto ja tuli tällanen :D (kuva siis googlesta:))
Eli siis ylikunto on ollu mulle vähän niinku huono ja epäsopiva poikaystävä. Meijän suhde ei vaan toiminu! Tää poikaystävä teki mut epäitsevarmaks, surulliseks ja masentuneeks. Se kahlitsi mua niin paljon et en oikeen enää jaksanu nauttii elämästä ja olla ilonen. Se myös sai mut epäilemään omia kykyjäni ja motivaatiota. Mut en kuitenkaan osannu tai uskaltanu päästää irti siitä. Koska onhan se ihan ymmärrettävää, että se tuttu ja turvallinen on aina helpoin vaihtoehto. Kaikki yritti sanoo mulle, että se kannattais jättää, mut en uskonu niitä kun halusin vielä yrittää.

Toisin sanoen, oon tottunut treenaamaan paljon (=liikaa), enkä tajunnu ja uskonu sitä, että pitää levätä. Toi "poikaystävä" eli siis mun päässä oleva ajatusmalli sano, että pitää treenata paljon, ei tartte levätä, oon mä ennenkin jaksanu ja ei mua oikeesti väsytä, kuhan oon vaan laiska.

Mut nyt oon päässy eroon tosta poikaystävästä ja mulla on uus ja parempi! Se tietää, että lepo on tärkeetä, osaa chillata ja kertoo mulle, että voin ihan hyvin jättää treenit väliin jos oon väsy. Se ei yritä tuhota mun haaveita ja tavotteita eikä ikinä sano, että oisin huono tai laiska. Ja ennen kaikkea se tekee mut iloseks, onnelliseks, innokkaaks ja itsevarmemmaks. Eli niinku elävämmäks!

Mutta usein käy niin, että siitä vanhasta on vaikee päästä eroon. Se yrittää vieläkin saada mut takas. Mulla on kuitenkin hyviä muistoja meistä ja tunnen sen tosi hyvin, joten välillä tuntuu, että ois helpointa palata sen luo. Pitää kuitenkin muistaa nyt, että tää uus on se, joka saa mut hymyilemään. Tää uus on oikee kultakimpale ja siitä pitää pitää tiukasti kiinni nyt! :)


Mä luulen, että tää vertaus sopii aika moneen tilanteeseen elämässä. Jos joku asia on huonosti, se pitää uskaltaa muuttaa eli pitää jättää se huono poikaystävä! Jollain on ehkä oikeesti se huono poikaystävä, jollain voi olla sellanen työ mistä ei tykkää, joku on tyytymätön kouluarvosanoihinsa koska on huono asenne opiskeluun, joku ei nauti enää harrastuksestaan ja joku haluis olla laihempi. Mut onneks voi ite vaikuttaa siihen mitä tekee ja millanen on!:) Ja kyllä, säkin voit! Kaikki voi ja kaikki on sen arvosia, joten mikset säkin?

Nojoo enpä jatka enää tosta aiheesta, ettei vaan mee ihan liian syvälliseks paasaukseks tääki homma taas! :D Sen sijaan voisin kertoa, että tää ja eilinen päivä on ollu tosi hyviä treenipäiviä:) Me siis saatiin valmentajavieras Tanskasta ja oon nyt ollu jo parissa sen treenissä ja hyviä treenejä onkin ollu! Eilen aamulla treenailin tanskalaisopissa (hahaa mikä sana, oon pro!) pari tuntia ja tänään aamulla kevyet 3,5h :D Noitten lisäks mulla oli vielä eilen illalla mun seuran treenit ja tänään tein teräviä loikkia. Ja ainiin eilen vedin kans leukoja ja tein keskivartalotreenin:) Eli alkaa pikkuhiljaa taas treenimäärät lisääntyä mut fiilikset on pysyny hyvinä! Nyt vaan pitää olla tarkkana, ettei käy niin, että väsyn tai että määrä korvaa laadun.

Tässä kuvamateriaalia tän aamun verkkotreenistä! Oon siis aina noin ilonen ku lyön verkolta eli kuva ei missään nimessä oo lavastettu:) ja ps. mul ei oo oikeesti tollast ghetto-peppua (toivottavasti :s) !


Mut nyt vielä parin mailan jännittäminen oottaa, oli vaan pakko päästä kirjottaan nää ajatukset ylös! Ja sit tänään kyllä sänky ja kauniit unet kutsuu tätä tyttöä klo 21.00 ihan viimeistään! Sen verran huonolle on meinannu unet jäädä nyt parina yönä ja levossahan sitä kehittyy, joten paljon lepoa siis ;)

Sain muuten kivan ehdotuksen seuraavaan postaukseen ja jos muillakin on jotain, mistä haluisitte lukea, niin kommentit ja ideat on erittäin hyvin paljon tervetulleita!:)

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Jännittämistä koko päivä...

Aamulla olin taas heti innokkaana hallilla jännittämässä kisoja! Meijän jengi oli ihan älyttömässä tikissä ja HBC kaatu 4-3 ;) Mut huh ku oli jännää!

Sit treenasin Antonin kaa ja mulle se oli kyl varmaan kovin treeni pariin kuukauteen! Jee:) Ja anteeks ku kiukuttelin aluks, olin ihan tyhmä.
Mut sit treenaamisen jälkeen päätettiin mennä Antonille tekee ruokaa ja syödä ihan sikana! :D Anton kokkas ja jouduin kyl vähä jännittämään et mitäköhän siitäki tulee :D Mut hyvät riisit ja kanat ja salaatit saatii aikaan vaik heitin vähä reilulla kädellä paprikajauhetta kanoihin hups.. :D
Gourmet-kokki ja naamasensuuri :D
Mä käskin ja se teki nöyrästi ohjeitten mukaan eli tää meni just niinku piti :p
Sellasta saatiin aikaan tänään :)
Ja sit oli ratkasupelit hallilla ja voi että se vast olikin jännittävää!!! Mut ÖIF voitti upeesti TS:n 4-3 ja kaikki pelas kyl hyvin, hyvä meijän jengi! Tuloksena SM-hopea meijän seuralle ja ESB juhli kultaa joten onnittelut heille! :)

Nyt oonki sit koko illan jännittäny mailoja kotona... Se pelien jännittäminen oli kyl kivempaa! Mut nyt viel yks maila ja sit voin mennä unille :)
Siin on mulle hommaa........
Ja sit yhtä juttuu taas oon miettiny. Yhen typerän lauseen päästin suustani puol läpällä ja ei ois kannattanu. Pahaa tekstiä sain heti kuulla mut uskon nyt kuitenki et ei mul oo oikeesti mitää "vitun ongelmaa" ja en oo "synkistelijä". Mut enpähän enää puutu siihen miten kukaki haluu ketäki kannustaa. Joten ei kai täs mitää hätää :) Ihmiset ei kai aattele mitä ne sanoo sillon ku kiehahtaa? No ihan miten vaa, mä en ansainnu tota ja en todellakaa jää pohtimaan tota tällä kertaa! En ees tajuu miks tuli nii paha mieli tollasesta mut en voi itelleni mitää..

Huomenna tulee tanskalainen valmentaja tänne Suomeen ja pistään meijät ruotuun! No nyt se kuulostaa iha natsilta mut ei se kyl oikeesti oo :D mut aamulla kasilta siis treenaamaan, sit kouluun ja sit taas treenaamaan! Cant wait:)

lauantai 10. marraskuuta 2012

Vuoden kuumin kisa ja kylmin halli

Tänään mulla on vapaapäivä treeneistä:) Koska joka viikko pitää olla se yks täysin lepopäivä ja se on mulle tärkee juttu nyt! Mut eihän tääkään päivä menny ilman sulkista tietenkään :D Koska tänä viikonloppuna pelataan vuoden kuumin kisa eli joukkue-SM! Se on niinku seurojen välinen joukkuekisa ja siks tietenki usein on draamaa ja tunteet kuumenee. Ja mikäs sen parempaa! ;) haha no ei se aina hauskaa oo jos menee liian vakavaks :D Mutta tänä vuonna mä en saa pelata ollenkaan, koska mulla on sopimus Saksan liigaan BC Dürenin kanssa niin sitten säännöissä lukee, että ei saa muissa maissa edustaa toisia seuroja joukkuekisoissa/liigoissa. Niin mä sitten joudun tyytymään kannustamiseen koska muuten tulis tosi iso sakko Saksasta ja se ei ois mitenkää tosi hauskaa kyllä.

Olin tänään heti ysin jälkeen aamulla pirteenä hallilla kannustamassa mun seuran pelaajia, mut vaik hurrasin miten kovasti niin hävittiin ESB:lle 1-6 :( Saakelin esbiläiset!!!!!! Noei, saatte anteeks :)


Ei, en ollu aineissa ku siel oli vaa kauheen kylmä!
Yritin oikeesti keskittyy peleihin...
....mut sit oli pakko lakkaa kynnet :) ja pinkillä tottakai!
Kun matsi ESB:tä vastaan oli loppu niin me keksittiin mennä ihanan Miikan kaa kattoo tennistä kun siin oli se joku tosi iso kisa siin viereisessä tennishallissa siinä Talissa.
Miikka nauratti mua sen vika toi ilme.......
Sit vähän vaan hengailtiin ennen seuraavaa peliä ja jouduin punastellen kuuntelee mun kavereitten härskejä juttuja voivoivoi.. Mite se onki et jätkät saa kaikesta väännettyy jotai iha hävytöntä?!??! :D
söpöjä <3

Joel halus päästä mun blogiin mut feilasin meijän yhteiskuvan:( eihän tätä nyt voi julkasta!
Ja sit seuraavaks meillä oli Driveä vastaan ja me voitettiin 7-0 jeeeee :) Kaikki pelas just hyvin!
Noora ja Miikka tulessa! Ja ne voitti siis tietenki ;)
Viimestä kierrosta en jääny enää kattelemaan vaan lähin kotiin. Nyt jännitän pari mailaa ja sit meen mun kivalle kivalle kaverille kattomaan leffaa! Ja huomenna taas hallille ja sit selvii että mikä seura on tänä vuonna se ykkönen! Ja meen kans ite treenailemaan huomenna vähän jee :)

Mutta joo sellanen kiva päivä tänään:) paitsi mul on niiiiiin ikävä.
Ja ainiin! Eilen oli eka puntti pitkään aikaan ja semi kova treeni kans aamulla! Ja silti on nyt ihan hyvä olo. Eli tästä tää taas lähtee ja kohta oon kaikin puolin stronger than ever :)

torstai 8. marraskuuta 2012

Itku pitkästä ilosta

Noniin, nytpä mä oon sen taas todistanut. Itku pitkästä ilosta, mites muutenkaan.. Tai no eihän se ilo ollu ees kauheen pitkä, mutta kuitenkin.

Viime viikolla olin siis onnellisempi kuin tosi tosi pitkään aikaan. Sit tein tällä viikolla yhen kovan treenin tai ei ees mikään sikakova ollu mutta kuitenkin ja heti oltiin sitten sipissä taas :( Eilen en jaksanut taas mitään. Kaikki oli ihan ylivoimasen rankkaa. Mä mietin vaan, että ois niin kiva treenata kovaa ja ois kiva pelata. Mä mietin sitä, miltä tuntuu kun lyö sen hyvän dropin ja kun juoksee siellä kentällä ja taistelee joka pallosta ja just just saa palautettua ne vastustajan lyönnit. Ja mä mietin miten siistiä on kun smashaa viivalle tai tappaa verkolta ja sit kun voi tuulettaa sitä onnistumista. Ja mulle tuli hyvä fiilis, kunnes mä tajusin, etten mä jaksa tehä mitään sellasta. Tai ekaks pitäis nukkua ihan sikana. Paitsi et olin just nukkunu ihan sikana. Ja mun silmien edessä oli taas se sumuverho niinkun vähän aikaa sitten. Ei naurattanu, ei innostanu, en vaan jaksanu mitään.

Mitä sitten pitää tehä kun tulee toi fiilis? No yks ainoo vaihtoehto:
Stop huonot ajatukset! Stop kovat treenit! Stop kaikki itsesyytökset! Mä oon oikeesti fiksu tyttö ja mä tiedän sen. Mä en oo laiska, mä en oo huono ihminen, mä en oo läski. Mua väsyttää, koska mä oon treenannu liian kovaa. Ja se on ihan okei. Mä tiedän, mitä mun pitää tehä, että tulee parempi olo. Ja koska mä oon fiksu, mä myös teen sen. Eli mä chillaan. :)
Ja koska mä oon fiksu, mä en kuuntele mun päätä, joka sanoo mulle että winners never quit and quitters never win. Mä kuuntelen mun kroppaa, joka sanoo, että vaikka tätä kovaa treeniä piti tehä 5min, niin nyt ei jaksa kun vaan 3min. Tottakai mä jaksaisin sen 5min, jos oikeen tsemppaisin. Mutta seuraavana päivänä ei ois hyvä olo eikä pystyis tekemään ees sitä kolmea minuuttia eli ei se oo sen arvosta. Nyt mä teen 3min, kahen viikon päästä ehkä jo taas 5min. Hiljaa hyvä tulee! :)

Eilen mä maltoin treenata kevyemmin ja tänäänkin mä maltoin. Eli mä opin pikkuhiljaa kuuntelemaan mun kroppaa. Ja mulla on jo parempi fiilis taas! :) En todellakaan tykkää tällasesta treenamisesta mitä tää tällä hetkellä on, mutta nyt pitää vaan malttaa. Mä haluun paljon treeniä, mä haluun treenata kovaa! Mutta hiljalleen nyt vaan. Mä haluun ehkä nyt treenata kovaa, mutta kun se voi olla huono juttu tulevaisuuden kannalta, sen kannalta mitä mä haluun kaikista eniten. Ja se mun pitää nyt vaan pitää mielessä!
(oli nii huono kuva et tein vähä epäselvemmän.. :D)
Mut nyt unille, kellohan on jo yli puol 10! :D Mut herätyskello soi armotta 6.10 ja mun osalta KEVYET aamutreenit alkaa 7.45.. Eli korkee aika alkaa tutimaan :)

tiistai 6. marraskuuta 2012

Airi kokkaa osa 1: proteiinijuustopallerot!

Nytpä mä aattelin jakaa teijän kanssa yhen hyvän reseptin:) Oon löytäny sen joskus jonkun fitness-ihmisen blogista tai ainakin luulen niin. Mutta kun nyt en mitenkään enää muista, että mistä sen oon napannu niin en voi sen tarkemmin kertoa että keneltä on varastettu :P

Nyt kun on ilta ja mulle tuli nälkä niin aattelin, että on hyvä syödä jotain proteiinipitoista iltapalaa. Ne proteiinit on tosi tärkeitä, koska nehän on lihaksien rakennusainetta ja siks tosi tärkeitä varsinkin kun urheilee paljon. Ja onhan niillä muitakin tärkeitä tehtäviä elimistössä, ainakin ne on kudosten ja solujen rakennusaineita ja sit niistä kans muodostuu vasta-aineita ja sitten vastustuskyky paranee. Mut ei pidä silti syödä pelkkää proteiinia, vaikka ne onkin hyviä, koska muutakin tarttee tottakai ja liika proteiini on huono juttu kropalle! Mutta anyway, illalla on hyvä syödä proteiinia, koska sitten kun menee nukkumaan ja lihakset kehittyy siinä levon aikana, niin ne tarttee niitä rakennusaineita että ne voi kehittyä :)

Tänään sitten siis tein iltapalaksi juustopalleroita. Niihin tarvitaan:
3 munan valkuaista, 75g kevytjuustoa (kadett 5% tai polar 5% on just jees!), 10g sämpyläjauhoja ja 2/3tl leivinjauhetta.
Ensin pitää raastaa juusto ja sitten sekotetaan se juusto ja jauhot ja leivinjauhe ihan sekasin kaikki. Ja sitten vatkataan valkuaiset sähkövatkaimella silleen, että se on niin kovaa vaahtoa ettei tipu vaikka ois väärinpäin.
Mä onnistuin, ei tippunu! Peukut sille siis!
Ja sen jälkeen sekotetaan varovarovasti se juustojauholeivinjauhejuttu sen valkuaisvaahdon sekaan. Siks pitää varovasti, ettei se vaahto lässähdä ihan kauheesti. Eli vähän silleen nostellen pitää sekottaa. Ja tässä vaiheessa voi myös lisätä mausteita, jos tykkää. Ite laitoin oreganoa ja silleen ainakin tulee mun mielestä tosi hyvää:) Mut eiköhän tohon vähän kaikki käy!
Sitten ne meni uuniin. 200-225 astetta ja niin kauan pitää olla että ne ruskettuu kauniisti eli about 10min.
Sitten ne tuli ulos. Paitsi ei ne ite tullu kyllä. (Onneks tarkensin, ette ois muuten tajunnu!)
Ja sitten mä söin ne hähä! :)

Ja näitten palleroiden ravintosisältö (siis niinkun koko toi annos) on näinkin upea kuin että
-energiaa 210 kcal
-proteiinia 35 grammaa (!)
-hiilihydraattia 9 grammaa
-rasvaa 4 g

Joten siitäpä sitten testailemaan!:) Kertokaa toki jos teitte ja tykkäsitte!

Mut nyt mä voinkin sitten mennä kehittymään vahvemmaks eli nukkumaan! :)