sunnuntai 30. elokuuta 2015

Tomorrow I will wake up early and fly to Guatemala!

Hejsan!

Jännittää ja perhosia vatsassa. En tiedä, miten saan tänään unta mutta sen tiedän, että nukkumattomuus vain suurentaisi perhosia. Olen kuitenkin valmis seikkailemaan, ostinhan eilen uudet bikinitkin kolmella eurolla ja kesäkengät eurolla. Mikä tässä siis enää voisi mennä pieleen?

My grandma made me a dress and sent it to me so that I will have a beautiful dress to wear in Guatemala and Mexico. Kiitos Mummi, olet paras! <3
Tuntuu, että tulin takaisin tänne Tanskaan vasta ihan pari päivää sitten. Siitä on kuitenkin jo melkein kuukausi. Silloin parilta päivältä tuntuva kuukausi sitten olin super motivoitunut treenaamaan hyvin tulevat viikot, koska tiesin että 31. päivä elokuuta lähden seuraaviin kisoihini kauas Atlantin taakse ja haluan pelata hyvin. Nyt yhtäkkiä onkin elokuun 30. päivä, ja huomenna on lähtö Guatemalaan.

Ylpeänä voin sanoa, että hyvin nämä lähes neljä viikkoa ovatkin menneet. Treeneissä olen päässyt pelaamaan paljon matseja ja hyvin erilaisia vastustajia vastaan - niin tyttöjä kuin poikiakin, niin aasialaisia kuin afrikkalaisiakin. Pelaaminen on tuntunut todella hyvältä ja olo vahvalta ja nopealta. Syy treenien sujumiselle on ollut niinkin yksinkertainen, kuin määrän vähentäminen. Valmentajani ehdotuksesta (=määräyksestä) olen tehnyt joka toinen päivä kaksi lajitreeniä ja joka toinen päivä vain yhden. Osa näistäkin treeneistä on ollut hieman lyhyempiä (75-90min) ja osa kevyitä ja tekniikkapainotteisia. Lisäksi viikkoon on mahtunut pari lyhyttä (noin 45min) puntti-/loikkatreeniä. Määrät ovat siis olleet alhaisemmat, en tosin voi väittää että alhaiset, kuin mitä esimerkiksi viime kaudella tein. Tehot ja laatu ovat kuitenkin olleet treeneissä todella kovat, mikä onkin tärkeintä.

Näissä fiiliksissä on ollut helppo elää. Kun peli kulkee, on helppo hymyillä ja odottaa kisoja innolla. Jännitys ja epäilys astuikin mukaan oikeastaan vasta pari päivää sitten ja nyt se alkaa taas kasvaa kovaa vauhtia... Olenkin yrittänyt levätä, nukkua ja ottaa treenit rennolla asenteella, koska väsynyt kroppa ainakin minun kohdallani sumentaa aivoja entisestään ja sittenhän se vasta jännittääkin ja kaikki on kamalaa, en osaakaan pelata, Guatemalaan on pitkä matka ja mailan grippikin väärän värinen. Onneksi uni on tullut iltaisin, kroppa on hyvin levännyt ja nyt olen iloinen ja kaikin puolin valmis matkaan!

Tämän yön vietän kaverini luona Köpiksessä (kiitos yösijasta Kossu!), sillä täältä on huomattavasti lyhyempi matka lentokentälle. Herätyskello pärähtää aamulla jo neljän aikaan ja lento kohti Pariisia lähtee 6.50. Pariisista matka jatkuu Atlantaan ja sieltä sitten Guatemalaan. Pitkä päivä on siis edessä ja perillä odottaa todennäköisesti jet lag. Toivon mukaan siellä odottaa myös kyyti hotellille, mutta siitä en ole yhtä varma kuin jet lagista.

Guatemalassa pelaan siis Guatemala International Challenge -kisan, jonka jälkeen matkaan suoraan Mexicon Cancuniin. Siellä pelaan puolestaan International Mexicano -kisan. Kokonaisuudessaan reissu tulee kestämään kaksi viikkoa. Ikinä ennen en ole yksikseni näin pitkää reissua tehnyt ja Etelä-Amerikkakin on vielä valloittamatta. Ymmärrätte siis varmaan sen jännityksen ja ne perhoset.

Seuraavat terveiseni tulevatkin sitten varmaan kaukaa Atlantin takaa... Siihen asti buenas tardesta ja buenas nochea ja mitä näitä nyt on! :)

Buenas noches, hyvää yötä, good night! #messyhairdontcare

Hello!

I'm nervous, excited and can definitely feel the butterflies in my stomach. I don't know how I will be able to sleep tonight but I know that if I don't sleep, the butterflies will only get bigger. However, I am so ready for an adventure! I even bought a new bikini yesterday (3 euros) and new sandals (1 euro) so what is there to worry about anymore?

I feel like I came back to Denmark only just a couple of days ago but actually I've been here for almost one month already. As I arrived a month ago, I felt super motivated to train hard and get ready for my next tournament. "31st of August. I need to be ready then." And now suddenly it's the 30th of August and tomorrow is the day that I'm flying all the way to Guatemala.

I'm proud to tell that these four weeks have been good. I've had a chance to play a lot of matches against many different players - both boys and girls and against players from all over the world. I've felt amazing on court, fast and strong, and played very well. The reason for that is as simple as this: train less, rest more. My coach suggested that I will reduce the amount of training and I agreed that it was a good idea. The number of hours I've spent in the hall and at the gym has been slightly smaller than before, but the quality in the training has been very good. So all in all, it's been a very good month for me.

It's easy to smile when everything's going smoothly. I've been feeling very confident and been just looking forward to the coming tournaments. However, a couple of days ago I suddenly started feeling nervous again and now that feeling is growing quickly... To keep myself calm I've tried to sleep well, rest enough and take it easy in the training. A tired body with a nervous mind is a very bad combination for me and I really need to stay away from that. Luckily I've managed to sleep well and at the moment I feel happy and super excited, all in all ready for the trip!

Tonight I'm sleeping over at my friend's place in Copenhagen (thanks for having me Kossu!) as it's much closer to the airport than Odense. I'll have to wake up at 4am and my flight to Paris is at 6.50am. From Paris I will fly to Atlanta and from Atlanta to Guatemala. It's gonna be a long day and I'm so not looking forward to the jet lag that's waiting for me in Guatemala...

I googled Cancun and WOW. Can't wait!
In Guatemala I will play Guatemala International Challenge tournament and after that I will travel straight to Cancun, Mexico. There I will play International Mexicano tournament. All in all I will be travelling for two weeks. That's the longest trip I've ever made on my own and it's also my first time in South America. So you probably understand my nervousness and the butterflies?

Next time that I will write something will probably be somewhere faraway, behind the Atlantic Ocean... Until then, buenas tardes and buenas naches and all that! :)

xxx
Airi

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Viikonloppu Aalborgissa sekä pohdintoja (ja paljastuksia) menneistä liigakausista

Moi!

Tänä viikonloppuna olen pelannut paljon sulkista, tehnyt yhden todella rankan kuntopiirin, maastopyöräillyt ja etsinyt rasteja keskellä metsää, kiipeillyt korkealla yläilmoissa seikkailuradalla, syönyt liikaa herkkuja ja tutustunut moneen uuteen ihmiseen. Ei paha ollenkaan! Tämän postauksen kuvat ovat siis näistä tunnelmista, vaikka tekstissä muustakin kerron.


Toisin sanoen viikonloppuni kului oikein mukavissa merkeissä leirillä Aalborgissa uuden liigajoukkueeni luona. Juuri nyt fiilis on väsynyt ja jalat ovat kiipeilyn jäljiltä ihan mustelmilla, mutta olen onnellinen. Uusien ihmisten tapaaminen on aina mahtavaa ja nämä kyseiset vaikuttivat super mukavilta. Toivon todella, että tästä kaudesta tulee kiva myös joukkuematsien osalta! Koska sitä se ei aina ihan ole ollut, vaikken tätä aiemmin ole kertonutkaan...

Olen pelannut Tanskan liigaa jo kaksi kautta, nyt alkava kausi tulee siis olemaan kolmas. Ensimmäisen kauden pelasin 2. divisioonassa Randersin riveissä. Voitin sillä kaudella kaikki kaksinpelini eikä taso ollut kovin kummoinen, mutta joukkueena hävisimme kerta toisensa jälkeen. Joukkuepelejä seurasi lähes poikkeuksetta bileet ja bileitä seurasi täysin poikkeuksetta lauma hyvin humalaisia ihmisiä. Kännissä olivat niin 16-vuotiaat junnut kuin 45-vuotiaat aikuiset miehet. Itseäni juominen ei kiinnostanut, ainainen häviäminen harmitti eikä bileissäkään aina super hauskaa ollut. Kyllä ne ihmiset oikeasti tosi kivoja olivat, mutta ei se suuri yllätys ollut, että bile-kerho tipahti 3. divisioonaan. Minä halusin jotain muuta, halusin kovempia pelejä ja vähemmän alkoholia, ja niinpä oli aika etsiä seuraavaksi kaudeksi jotain muuta.


Vaikka Randersin riveissä toisinaan tuntui hölmöltä antaa kaikkensa ja olla se "panostaja" muiden dokatessa, huomasin pian, että omien matsien voittaminen oli kuitenkin kannattavaa. Kauden lopussa minulle avautui nimittäin mahdollisuus päästä useampaankin eri joukkueeseen seuraavaksi kaudeksi. Lopulta päädyin Hillerödiin ja astetta korkeammalle sarjatasolle, eli 1. divisioonaan. Syytä tälle valinnalle en enää muista, mutta taisin kuulla kyseisestä joukkueesta positiivisia kommentteja useiltakin tahoilta. Ja niin - raha.

Hillerödissä meno oli aivan toisenlaista Randersiin verrattuna. Joukkueen keski-ikä oli varmaankin jossain 40 tienoilla ja itse olin siis joukkueen nuorin. Porukkaan oli hieman hankala päästä mukaan, eikä yhteisiä illanviettoja ollut ollenkaan. Alkukaudesta fiilis oli kuitenkin loistava, pelasin hyviä matseja ja joukkueessa oli kivaa olla. Pian alkoi kuitenkin alamäki. Hävitessämme joukkuepelit kerta toisensa jälkeen alkoi ilmapiiri rakoilla ja seuran sisäiset ongelmat tulivat ilmi. Joukkueemme tipahti kauden lopussa 2. divisioonaan, moni pelaaja lopetti ja valmentajakin lähti. Minua yritettiin silti maanitella, lopulta myös painostaa, jäämään seuraan toiseksikin kaudeksi, mutta kieltäydyin. En tuntenut oloani hyväksi ja joukkuepeleihin meneminenkin ahdisti joka kerta enemmän. Viimeisissä matseissa koin, että minua kohdeltiin melko kylmästi, koska olin kieltäytynyt jäämästä. Vaikka voitin ja pelasin kuinka hyvin, ei kukaan äänestänyt minua tsemppari-nallen saajaksi. Ketään ei myöskään enää kiinnostanut jutella kanssani eikä edes aina kääntää englanniksi, jos olin pihalla keskusteluista. Se tuntui tietysti pahalta, mutta en halunnut valittaa. Näin jälkeenpäin mietittynä opin kaudesta ainakin sen, että pitää osata pitää puolensa eikä tarvitse aina olla ylikiltti. Olin kauden viimeisissä matseissa niin loppu ja itkuinen, etten halua enää edes muistella sitä.


Vaikka tämä nyt todella negatiiviselta kuulostaakin, on minulle jäänyt tottakai paljon myös niitä hyviä muistoja. Randersissa oli parit kivatkin bileet ja Hillerödin riveissä sain pelata myös monta tosi hyvää matsia. Kaikista parhaimpana mieleen ovat jääneet tietysti kaikki uudet tuttavuudet vuosien varrelta.

Tällä alkavalla kaudella aion yrittää taas tosissani olla hyvä jäsen joukkueessani ja tehdä parhaani niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Aalborg vaikuttaa nyt vihdoin sellaiselta joukkueelta, jossa varmasti tulen viihtymään ja johon on hieman helpompi sopeutua. Ja tietysti olen itsekin jo ainakin hieman kokeneempi, osaavampi ja fiksumpi kuin pari vuotta sitten. Odotan siis tulevaa suurella innolla!




xxx
Airi

lauantai 15. elokuuta 2015

Just another Thursday

Arkeni on yleensä suht rentoa ja kivaa. Treenit on tiettyyn aikaan, mutta muuten saan tehdä asioita juuri siihen aikaan kuin haluan. Pääasia on, että meileihin ja muihin viesteihin tulee vastattua, lennot ja hotellit varattua ja muutenkin pidettyä paketti niin sanotusti kasassa. Ehkä pian myös opiskeltua hieman, kukapa tietää ;) Valitettavasti tätä arkea ei useinkaan montaa päivää putkeen jatku, kun kisareissua, liigapeliä ja muuta sähellystä tuppaa vähän joka väliin. Tässäpä kuitenkin katsaus yhteen tavallistakin tavallisempaan torstaipäivääni.

My everyday life is usually quite nice and easy. Trainings are at a certain time but apart from that I can pretty much decide when I want to and what. The most important thing is that I respond to my e-mails, book my flights and hotels in time and all in all keep my life together. Maybe I will also start studying a bit, who knows ;) Unfortunately I don't often have a chance to enjoy my everyday life many days in a row since I'm travelling to tournaments and league matches and - well, basically going around the world. Anyway, here is a basic Thursday in my life.

7.40
Heräilen hyvien yöunien jälkeen 10 minuuttia ennen herätyskelloa. Nousen ja hipsin keittöön syömään banskun ja juomaan ison lasillisen vettä.

I wake up after a good night's sleep 10 minutes before my alarm clock starts ringing. I slowly get up and go to kitchen to eat a banana with a big glass of water.




8.20
Pienen somettelun ja mm-kisatulosten tarkistuksen jälkeen nappaan lenkkarit jalkaan ja lähden ulos reippailemaan. Treenit on tänään vasta klo 12, joten on pakko herätellä kroppaa ennen sitä.

After checking all the social medias and the results from the badminton world championships I put on my sneakers and go out for a little easy run. Today we are training at 12 so I feel like I need to wake my body up a little bit before that.

8.50 
Olen takaisin kotona, käyn suihkussa ja alan hitaasti keittelemään aamupuuroa. Samalla katselen telkkarista mm-kisoja. Hitaat aamupalat on yksi varmimmista teistä onnellisuuteen!

Back at home I take a shower and start slowly making oat porridge for breakfast. While eating I watch badminton on TV. For me slow mornings are an easy way to happiness!

9.45 
Käynnistän tietokoneeni ja päätän ihan pikaisesti selvitellä probleeman nimeltään "lento USA:n kautta Guatemalaan, joten tarvitsenko USA:n viisumin ja mistä sen saan ja paljonko se maksaa?". Onneksi tämä on helppo ja nopea juttu!

I start my laptop and decide just quickly to solve a problem called "I'm flying to Guatemala via USA so do I need a visa for USA and where can I get it and how much does it cost?". Luckily this is supposed to be a fast and easy thing to fix!


10.00
Viisumiasian selvittely jatkuu...

Still working on my visa...

10.30
...ja jatkuu...

...and still no visa...

11.00
Huokaisen helpotuksesta tulostaessani vihdoin (toivon mukaan) oikeat ja oikein täytetyt paperit.

I finally print out (hopefully) the right papers and feel relieved.

12.00-14.00
Treenataan kovaa. Ensimmäinen tunti on 1vs1-treenejä aiheena hyökkäys. Ylös takakentälle, ylös verkolle ja kova tempo. Hapot jyllää jaloissa. Toinen tunti pelataan matseja.

We train hard. The first hour we do 1vs1 exercises where the topic is offence. Up on the back court, up on the net and high tempo. My legs are dying. The second hour we play matches.


14.00-14.30
Palauttelen, venyttelen ja juttelen samalla kavereiden kanssa. Suunnitellaan yhteistä tekemistä perjantai-illalle ja lauantain lepopäivälle, enkä malttaisi odottaa viikonloppua!

Cooling down, stretching and talking with my friends. We start planning something nice to do together on Friday evening and Saturday as it is our day off. I can't wait for the weekend!

14.50 
Olen takaisin kotona, teen ruokaa ja avaan jälleen tietokoneeni. Tällä kertaa aiheena on kisakalenterin päivittäminen (jälleen kerran) ja sen parissa vierähtääkin pari tuntia kuin siivillä. Googlettelen lentojen hintoja, etsin hotelleja ja pohdin eri vaihtoehtoja. En tunne saavani aikaan muuta kuin lisäyksiä maailman monimutkaisimpaan excel-tiedostooni, mutta ehkä sekin on jotain.

Back at home I cook lunch and open my laptop again. This time it's time to work on my tournament plan (once again) and two hours go by way too fast. I'm googleing flights, searching for hotels and considering different options. I feel like all I manage to do is to create the most complicated excel file ever but maybe that's a good start. 

16.45
Havahdun siihen tosiasiaan, että on lähdettävä tekemään päivän toinen treeni, joka on tänään loikkatreeni.

I realize it's time to go and train again. My second training today is explosive jumps.


17.30
Urheilukenttä on tietenkin juuri tänään suljettu kunnostusten vuoksi ja niinpä saan pyöräillä lisää löytääkseni jonkun toisen loikkapaikan... Löydän kuitenkin tyhjän ruohokentän ja alan loikkia. 14 x 6-9 loikkaa täysillä ja mahdollisimman räjähtävästi, tauot 2min. Jalat ovat vähän väsyneet aamun rääkistä, mutta saan kuitenkin hyvät tehot irti. Loppuun muutama spurtti ja sitten voinkin pyöräillä kotiin ja suihkuun.

Of course the track field is closed just today because of some constructions and so I have to bike a little bit extra to find another place... Luckily I manage to find a good place and start jumping. 14 x 6-9 jumps with full power and as explosive as possible with 2 minutes breaks. My legs feel a bit tired after the tough morning session but I manage to make a good work-out. I finish with a couple of sprints and start biking back home.

19.00
Päätän mennä vielä hetkeksi hallille venyttelemään, foam-rollailemaan ja katselemaan muiden treenejä. Rehellisemmin kerrottuna siis lähinnä juttelemaan ja hengailemaan, ja EHKÄ vähän venyttelemään siinä sivussa heh heh...

I decide to go to the hall to do some stretching and foam rolling, and watch the others practicing. Well, honestly I mostly just talk with my friends and MAYBE stretch a little bit as well haha...


20.15
Olen takaisin kotona, teen ruokaa ja syömisen jälkeen chillailen kirjan parissa. Menossa on Paholainen pukeutuu Pradaan tanskan kielellä ja olen koukussa.

Back at home it's time to make a dinner. After eating I decide to take it easy and read. At the moment I'm hooked up with Devil wears Prada, and reading it in Danish of course.

22.30 
Meinaan nukahtaa kesken jokaisen lukemani lauseen, joten on selvästikin aika pistää kirja pois, valot kiinni ja pää tyynyyn. On hyvä mieli ja odotan innolla seuraavan päivän aikaista aamutreeniä, iltapäivän tekniikkatreeniä sekä tortilla-iltaa kavereiden kanssa!

I almost fall as sleep in the middle of every sentence I read so it's clearly time to go to bed. I feel happy and excited for the next day's early morning training, technical training later in the afternoon and then the evening with tortillas and friends!

xxx
Airi

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Did you know that...

English version below


Tiesitkö, että...

...olen taas Tanskassa, kakkoskotonani ja sopeudun taas tavalliseen arkeeni täällä
...valmentajani kertoi juuri, että aamutreeni alkaakin huomenna klo 9.30 eikä klo 8, joten voin vielä valvoa ja blogata
...olen menossa parin viikon kisareissulle Guatemalaan ja Mexicoon syyskuun alussa
...luen nykyään mieluummin tanskan- kuin englanninkielisiä kirjoja
...en siltikään puhu tanskaa kovinkaan hyvin
...suren joka kerta, kun on lähdettävä Suomesta Tanskaan
...suren joka kerta, kun on lähdettävä Tanskasta Suomeen


...kun synnyin, mulla oli vasemmassa jalassa kuusi varvasta
...vaihdoin taas liigaseuraa alkavalle kaudelle ja odotan innolla parin viikon päästä olevaa leiriä, jolla tapaan uudet joukkuekaverini
...kesäni on tänä vuonna ollut kisapainotteinen ja siksi todella erilainen kuin yleensä, ja olen nauttinut joka hetkestä
...haaveilen yhä enemmän opiskelusta ja tahtoisin päästä taas kouluun
...näin viime yönä unta, että kaverini oli raskaana. Oltiin molemmat hirmu onnellisia. Kyseinen kaverini on poika.


...olen omistanut elämäni aikana yhden lemmikin, afrikkalaisen kääpiösiilin nimeltä Cicero
...haluaisin opiskella psykologiaa tai ravitsemustiedettä tai jotakin liikunta-alaa tai fysioterapiaa tai matematiikkaa tai toimittajajuttuja tai siis kaikki kiinnostaa
...tykkään kuunnella kaikenlaista musiikkia, mutta mun salainen intohimo on sellainen vähän rankempi rock/heavy
...missasin kesäkuussa lentoni Bakuun, koska luulin sen olevan lauantaina mutta se olikin perjantaina
...lempinimiäni ovat muun muassa Airisto, Risto, Arnold, Arppa, Airo ja Kyykky
...lempinimeni Kyykky ei liity reisieni kokoon, vaan liikkuvuuteeni ja kykyyni hengailla syväkyykkyasennossa
...luulin pitkään että kun pojat pelaa yhessä "änäriä", niin ne pelaa Angry Birdsiä
...odotan innolla huomisia treenejä ja haluan oppia taas lisää (niinkuin yleensäkin) ja siksipä menenkin nyt ajoissa nukkumaan (niinkuin yleensäkin)

 Yhteenveto tästä kaikesta olkoon siis se, että mulle kuuluu hyvää. :)


Did you know that...

...I'm back in Denmark, my second home and I'm starting to get used to the life here
...my coach just told me that the training tomorrow morning starts at 9.30 instead of 8 so I decided to stay awake for a bit longer and write my blog
...I will go to Guatemala and Mexico in September to play some tournaments
...nowadays I prefer reading books in Danish rather than Engslih
...but I still can't really speak Danish fluently
...I feel sad every time I have to leave Finland and go back to Denmark
...I feel sad every time I have to leave Denmark and go back to Finland 

 
...when I was born I had six toes in my left foot
...I changed the club that I'm playing for in the Danish league from last season and I'm looking forward to meet my new team in a couple of weeks
...I've been busy with tournaments this summer and so it has been a very different summer than before, and I've enjoyed every second of it
...I'm dreaming of studying and I would really like to go back to school soon
...I had a dream last night that a friend of mine was pregnant. We were both extremely happy for him. Yeah, HIM.
...I've owned one pet in my life, a little hedgehog named Cicero
...I would like to study psychology or nutrition or some kind of sport related thing or physiotherapy or mathematics or journalism or actually I'm interested in everything
...I like all kind of music but one of my biggest secret passions is heavy and rock music
...in June I missed my flight to Baku because I thought my flight was on Saturday but it was actually on Friday
...I have many nicknames, for example Airisto, Risto, Arnold, Arppa, Airo (=oar in English) and Kyykky
...my nickname Kyykky means squat in English but it has nothing to do with the size of my thighs. The reason for that nickname is my flexibility and my ability to make deep squats 
...I'm looking forward to the trainings tomorrow and I want to learn more (like I always do) so now I will go to bed early (like I always do)


So, all in all, I'm doing great! :)


xxx
Airi