perjantai 21. lokakuuta 2016

Super onnistunut Super Series -kisa ja tunteiden vuoristorata

Moi!

Tällä viikolla oli vihdoin Denmark Open Super Series Premier -kisan aika. Kisa, jota olin kovasti odottanut. Toivoin ja haaveilin onnistumisesta ja hyvin pelaamisesta. Ja mä tein sen, mä todellakin tein sen! Olin yksi kolmesta eurooppalaisesta pelaajasta 16 parhaan joukossa, pelasin hyvän matsin maailman listan sijalla 10 olevaa super kovaa japanilaista vastaan ja taidan nousta ensi viikolla maailman top 50 joukkoon. Se on mahtavaa.


Ensimmäisen kierroksen matsini oli keskiviikkona ja vastassa oli Tanskan Julie Finne-Ipsen. Olen pelannut häntä vastaan kerran aiemmin, puolitoista vuotta sitten Espanjassa, ja silloin hävisin ihan pystyyn. Hänen pelityylinsä on mulle hankala, mutta katselin etukäteen hänen pelejään Youtubesta ja yritin pohtia tarkkaan, miten kannattaisi pelata. Olin siis hyvin valmistautunut, mutta kun mä astelin kentälle sitä punaista mattoa pitkin ja halli oli yleisöä täynnä, niin kyllä mua jännitti!

Pelin alku olikin hieman räpellystä. Käsi tärisi ja tuli helppoja virheitä puolin ja toisin. 11 pisteen tauon jälkeen onneksi rentouduin ja pelasin juuri niinkuin olin etukäteen suunnitellutkin. Voitin erän 21-14. Toiseen erään vaihdettiin puolia ja samalla vaihtuivat myös olosuhteet. Hallissa tuuli ilmastoinnin takia yllättävän paljon ja sivutuulen takia oli hyvin vaikeaa lyödä Julien kämmenpuolelle ilman että pallo lensi sivurajasta yli. Jotenkin yllätyin ja pelästyin asiaa, ja yhtäkkiä olinkin 1-6 tappiolla. Onneksi sain kerättyä itseni ja en enää tähdännyt sinne kämmenpuolen viivalle, vaan pelasin ympäri kenttää rystypuolta painottaen. Nousin 7-6 johtoon ja olin taas pelissä mukana. Erä oli tiukka, mutta lopussa olin onneksi varmempi ja vahvempi ja voitin 21-18. Mikä tunne!!


Oli hienoa pelata täyden yleisön edessä ja onnistua noin upeassa paikassa. Oli myös super ihanaa, että mulla oli oma kannustuslauma, kun Suomen U15-maajoukkue oli paikalla hurraamassa mulle. Se antoi ihan hirmuisesti voimaa, kiitos junnut!

Toisella kierroksella vastaan tuli Japanin Akane Yamaguchi. Hän voitti juuri pari viikkoa sitten Koreassa vastaavan Super Series -kisan ja on maailmanlistalla sijalla 10. Nämä ovat juuri niitä matseja, joita haluan päästä pelaamaan. Haluan nähdä, missä asioissa olen maailman huippuja jäljessä ja haluan kokeilla, miten pärjään. Yamaguchia vastaan pärjäsin melko hyvin. Hävisin 15-21, 14-21 ja se on ihan ok tulos. Peli oli hyvää, oli hyviä palloralleja ja pysyin tempossa mukana ilman ongelmia. Mutta onhan siinä vielä toistaiseksi pieni ero ja mulla on paljon kehitettävää. Suunta on kuitenkin selkeästi oikea ja se tuntuu hyvältä. 

Tämän toisen kierroksen matsini voi muuten katsoa TÄÄLTÄ :)


Tämä kisa antoi mulle ison pistepotin maailmanrankingiin, jonkun verran palkintorahaa ja paljon itseluottamusta. Olo on jollain tapaa helpottunut ja kevyempi. Samaan aikaan olen kuitenkin myös hyvin väsynyt. En ole nukkunut kunnolla, koska olen jännittänyt, stressannut, intoillut, ollut onnellinen ja ollut surullinen. Olen tuntenut noita kaikkia tunteita vuorotellen sekaisin ja kaikkea liikaa. Juuri nyt mä haluan taukoa kaikesta pari päivää ja treenaamaan en mene ennen kuin olen nukkunut kunnon yöunet.

Niinkuin alussa kirjoitin, taidan nousta ensi viikon maailmanrankingissa 50 parhaan joukkoon. Se on jälleen yksi askel eteenpäin ja se on oikeastaan askel, jonka ei pitänyt edes tapahtua vielä. Olen todella tyytyväinen siihen, miten asiat juuri nyt ovat ja miten hyvin pelini kulkee. Silti joka ikiseen onnistumiseen mahtuu yhä edelleen pienen pieni ajatus siitä, miten kaikki vielä puoli vuotta sitten oli menossa täysin pieleen. Se tuhat kertaa läpikäyty Rio-pettymys, se tuska ja paha mieli. Ne ei jätä mua rauhaan ja ne vie multa aina palan onnistumisen iloa. Ei se enää iso pala ole, mutta pala se kuitenkin on. Se tunne on epäonnistuminen ja että mä silloin melkein luovutin enkä halunnut enää jatkaa. Tiedän kyllä jatkaneeni ja taistelleeni. Ja sehän on se, mikä mun täytyy muistaa - nyt mä olen kova ja pian top 50.


Seuraava tavoite on rentoutua ja löytää jälleen täydellisen hyvä olo. Voin aivan hyvin huilia pari päivää, tehdä opiskelujuttuja ja tottakai katsella paljon sulkista Denmark Openin merkeissä. Viimeistään maanantaina palaan treenien pariin uudella innolla ja kroppa tuoreena. Ensi viikon torstaina lennän Budapestiin ja pelaan siellä Hungarian International -kisan. Sieltä jatkan suoraan Saksaan Bitburger GP Gold -kisaan ja sitä seuraavalla viikolla on vuorossa joukkueiden EM-kisa Ruotsissa. Paljon on siis ohjelmaa tiedossa, mutta mikäpäs tässä on pelatessa, kun homma sujuu. Rautaa pitää takoa silloin kun se on kuumaa, eikös se niin mene?

Mä toivotan kaikille oikein kivaa viikonloppua ja kiitos myös taas tsemppiviesteistä ja kaikesta tuesta! :)

xxx
Airi

8 kommenttia:

  1. Kiitos hienosta tekstistä, aina ilo lukea sun blogia, ja tsemiä syksyyn

    VastaaPoista
  2. Kiitos hienosta tekstistä, aina ilo lukea sun blogia, ja tsemiä syksyyn

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, ihana kuulla :) Hyvää syksyä sinne myös!

      Poista
  3. Työt haittasivat taas harrastuksia, en nähnyt matsia livenä. Katsoin sen juuri ja oli kyllä mukava katsoa :) Maailmanlistan kymppi sai tehdä kunnolla töitä ennenkuin voitto irtosi. Etkä ollenkaan huonolle hävinnyt, tänään taisi kaatua kolmossijoitettu suunnilleen samoin numeroin ...

    Kiireisiä viikkoja ilmeisesti edessä; tsemppiä edelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos! Ja joo huonolle en tosiaan hävinnyt, kun hänhän voitti lopulta koko kisan.

      Kiittikiitti, kiireisiä ja kivoja viikkoja on tosiaankin edessä :)

      Poista
  4. Wow Tuttö!! Upeeta. Mahtavaa. Ja kiitos. Sait mut aivan iloiseksi, vaikka onkin eka päivä syysloman jälkeen ja kaikki vähän takkuaa ;-DDD Lisää vaan pökköä pesään nytku se rauta on kuumaa joo ja sitse tunnepuoli kuriin, etvaik tuliski takaiskuu, niin nou hätä ja ei muutaku lisää tsemii vaan!!! Jännitys kuuluu aina askaan, mut sitkäkin voi varmaan oppii hallitsemaan... Jos sitvaik jäis ne turhat virheetki vielä vekka... Toi tosi hienoo, etku nykyään voi netistä vaklaa toisten pelityylitki jo etukäteen. Joku Corraleskin aika jännästi vaihtelee vauhtii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah loistavaa että onnistuin ilahduttamaan! :D Ja joo, tunnepuoli alkaa onneksi olla jo suht hyvin kurissa, mutta aina voi parantaa. On kyllä tosiaan ihan parasta kun voi katsella ja analysoida pelejä etukäteen! Ja tietysti omiaan jälkikäteen :D

      Poista
  5. Mitä muuten opiskelet tällä hetkellä ja miten? Joskus taisit puhua avoimen yliopiston kursseista jotain, mutta muuten et ole tainnut hirveästi nykyisistä opiskeluista kirjoitella. Olisi kiva lukea tästä aiheesta joskus:)

    VastaaPoista